Talvinen tarina hetki / Wintry storytime

Talven tullessa iskee välillä sisällä tylsyys meille molemmille, joten mikäpä piristäisi paremmin kuin pieni tarinahetki. Ei muuta kuin rakentamaan mukavaa paikkaa molemmille johon voi istahtaa kertomaan tarinaa. Paikan valmistuttua ei muuta kuin sopiva valo ja aloittamaan kertomusta kauheasta luuvarkaasta...

When the winter arrives we both'll get bored at times so what would be better way to perk more than a small story time. Gotta build a cosy place for a both of us where we can sit down to tell a story. After building only a proper lighting and to start tell a story of a terrible bone-thief...

Sopiva paikka ( A cosy place. )

Valmiina tarinaan ( Ready for a story. )

Kauan sitten oli jättimäinen luu, niin iso, että siitä pystyi joka päivä syömään niin paljon kuin halusi. Eräänä päivä se katosi ja kaikki miettivät kukahan sen mahtoi varastaa... 

A long time ago there was a gigantic bone that was so large where you could eat from as much as you wished. One day it vanished and everyone started to ponder who might have stolen it...

Tässä kohtaa jaksettiin olla vielä keskittyneitä tarinaan kauheasta luuvarkaasta

At this point Midas listened at the story intensely.

Miten iso luu ( How big bone. )

Sitten alkoi kiertää hirmuinen huhu, että luu oltaisiin nähty läheisellä pihalla ja tästä innostuneena kaikki säntäsivät kaivamaan kuoppia ympäriinsä. Toiset kaivoivat enemmän kuoppia ja toiset tyytyivät katselemaan niiden kaivamista.

A rumor started to spread around that the bone has been seen in a yard nearby. Excited from this everyone sprung to the yard and started to dig holes. Some settled for watching as others dug.

Tässä kohtaa ilme kertoo hieman siitä, että voisin käydä kaivelemassa jos ulkona olisi lämmintä.

During this point the face tells how he could go dig a hole to our yard only if the weather'd be warmer.

Voisin käydä vähän tutkimassa paikkoja ( I could go snoop around a bit. )

Kun kuoppia oli tullut niin paljon, että ne alkoivat häiritä liikkumista tuli joku olento jota kutsutaan
Ihmiseksi. Se alkoi täyttää noita kovalla työllä kaivettuja kuoppia vaikka kuinka sitä yritettiin estää sekä kaivaa uusia kuoppia tilalle.

Holes started to bother walking for there was so many. A creature appeared that they called Human. Human started to fill these holes that has taken for them so long to dug; he didn't stop though some tried to dig new holes instead.

Mitä sitten tapahtuu ( What happens next ? )

Samalla kun tuo ihminen täytti kuoppia, kuului omituinen ääni sen suusta. Jonka jälkeen tuli lihaisan luun haju sekä outo ääni johon liittyi kylmää. Ihminen oli kai löytänyt sen luun ja laittoi sen kylmään laatikkoon....

Human made a strange sound, as he was filling the holes, that smelt like a meaty bone. After Human had gone, coldness surrounded them. Human must've found the bone and placed it into a cold box.

Mihin laatikkoon ( What box ? )

Tähän tarinamme loppuu tällä kertaa ja selviääkö se koskaan jää arvoitukseksi.

To here our story ends this time; will it ever finish will be a mystery.

Mitenkä tarina jatkuu ( Wonder how the story continues. )