lauantai 20. elokuuta 2016

Komentojen järkeistäminen

Välillä sitä miettii miten asioita olisi voinut tehdä toisin Midaksen kanssa alusta alkaen. Pohdintaa  aiheuttaa sanojen tai käsimerkkien käyttäminen eri komentoihin. Yleensä sitä ajattelee vain tätä hetkeä ja ongelmaa joka on edessä pyrkien löytämään siihen ratkaisun.

Nyt löytää edestään niitä sanoja joita olisi kannattanut miettiä kahteen kertaan ennenkuin ottaa ne käyttöönsä. Otetaan esimerkiksi oikealle, Midas menee oikealle niin kuin on opetettu. Nyt olisi tarvetta saada se seuraamaan oikealla sivulla; pitää keksiä jokin muu sana.


Harjoittelua
 
Samaan aikaan olen miettinyt käsimerkkien käyttämistä ja niitä on joitakin käytössä. Aloin selvittelemään onko olemassa jossain valmiiksi tietyt merkit miettynä. Joitakin merkkejä löytyy muttei tarpeeksi... Tämän jälkeen jäin miettimään jos käyttäisin viittomamerkkejä tiettyihin komentoihin, osaan komennoista on käytössä keksityt merkit. Nämä merkit eivät ole lähelläkään viittomamerkkejä...
Toisaalta tiettyihin viittomerkkeihin tarvitaan kahta kättä ja hihnassa kävellessä se ei ole ihan yksin kertainen asia. Toisena ongelmana tulee vastaan Suomen sää, miten talvella antaa komentoja hanskat kädessä...

Odottamassa vihjettä mitä tehdään

Edessä on päätöksen tekeminen: keksiäkö omia helppoja merkkejä vaiko käyttää viittomamerkkejä komentona. Toiseksi pitää päättää opettaako tietyt sanat tarkoittamaan uutta asiaa vai keksiikö uusia sanoja. Mikäli päätän opettaa vanhan sanan merkitsemään uutta asiaa on edessä jonkinlainen jumppaaminen, jotta Midas sisältää uuden toiminnon. Tämä taas tuo eteen kuitenkin sen että pitää keksiä sana joka tarkoittaa vanhaa toimintaa. Tämä ongelma on ihan itse aiheutettu, kunpa sitä olisi osannut ajatella hieman pidemmälle.

Toisinaan tulee mieleen että olisi pitänyt olla aloittaessa kristallipallo, josta olisi nähnyt mitä kaikkea Midaksen haluaa tekevän missäkin tilanteessa. Sitten miettinyt valmiiksi komennot ja käsimerkit...
Toisaalta koskaan ei tiedä mitä huominen tuo tullessaan ja on kieltämättä mukavaa harjoitella Midaksen kanssa erilaisia asioita. Näissä harjoituksissa unohtaa kaiken muun ja samalla tulee tehtyä itselleen hyödyllisiä harjoituksia.

Koulutuksen alkumetrejä
Koulutuksen alkumetrejä


Mikäli jollakulla olisi osoittaa linkki paikkaan valmiista käsimerkeistä olisin erittäin kiitollinen.

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Arjen kiertokulkua / Circulation of every-day-life

Viime aikoina korvani ovat eläneet omaa elämäänsä aika vilkkaasti ja sen vuoksi on tullut lepäiltyä paljon. Ulkoilureissuilla on ollut mukavampi kävellä ilman ääniä ihan omissa ajatuksissaan. Tästä taas on seurannut se etten huomaa läheskään kaikkea mitä pitäisi.

Midas on tehnyt ulkoilusta mahdollista ja välillä olemme tehneet kävelylenkitkin liivien kanssa. Kuulokoiran liivit antavat tietyn rauhan Midakselle, ne eivät kuitenkaan estä sitä toimittamasta omia asioitaan. Liivit päällään Midas kertoo enemmän ympäristön tapahtumista ja kyselee lupaa tehdä asioita, toisin kuin ollessaan ilman liivejä. Samalla se keskittyy olemaan ohjaamassa minun liikkumistani, mutta kuitenkin niin että minä päätän suunnan eikä se. Muuten saatettaisiin joutua suhteellisen pitkälle lenkille, jossa saattaisi taluttajan kunto loppua.


Edessä antamassa tukipisteen / on front to give abutment

Pitäähän sitä tarkistaa kuka täällä on liikkunut ( I need to check who has walked here. )

On hienoa huomata miten ikä ja kokemus ovat rauhoittaneet sitä sen ollessa liivien kanssa liikkeellä. Tosin tiettyjen asioiden kanssa täytyy vielä tehdä harjoituksia, edistytään kuitenkin mukavasti. Äänien osalta ollaan opeteltu yksi uusi ääni lisää, kännykän herätyskello. En enää itse herää kännykän herätykseen, eikä Midas reagoinut siihen mitenkään. Tämän vuoksi opeteltiin se ääni, mikäli ollaan jossain reissussa.
Odottaminen alkaa sujua aina välillä ( Waiting starts to go well, sometimes. )

Reissuilla on tullut katseltua taas maailmaa ihan uusin silmin ja Midaksen uteliaisuus on tuonut silmien eteen paljon sellaista mitä ei aina huomaa. Tietyllä tavalla sitä on odottanut koiran kasvamista aikuisuuteen ja silti toivoen sen säilyttävän tietyn leikkisyytensä.

Aina jaksaa katsella ja ihmetellä asioita (Sammakko jatkoi matkaansa ja me omaamme) ( Never gets tired of looking and wondering things ' The frog continued its own way and we our own.' )



Lately my ears have been living their own life, so I have been resting a lot. At a jog it's much nicer to walk without sounds, in own thoughts. Therefor I don't notice as much as I should.


Midas has done jogging possible and sometimes we have made our jogs with the hearing-dog-vest on. The vest gives peace to Midas, the vest doesn't block it from doing its own things. With the vest on Midas tells more of the surroundings and asks permission to do things, which it doesn't do without the vest. At the same time it concentrating to leading my way, still I decide the route, not Midas. Otherwise we could end up on a jog where my condition gives in.


It's wonderful to see how age and experience has calmed Midas when it moves the vest on. Though with somethings we have to train more, still we have advanced nicely.We have learned a new sound, phone's alarm clock. I don't anymore wake up to alarm clock, and Midas didn't react anyways to it. Therefor we learned this sound, in case we are on a trip.

On trips I have watched the world with different eyes and curiosity of Midas has brought to my eyes things that you don't always notice. In someway I have waited for Midas to grow up, hoping it still has its friskiness.



keskiviikko 3. elokuuta 2016

Uusia käskyjä / New commands

Nyt ollaan otettu käyttöön Midaksen peruslenkeillä erilaisia uusia komentoja, joiden tarkoituksena on pitää kontaktia yllä paremmin koko ajan. Näiden komentojen välissä se saa tehdä asiansa rauhassa ja nuuskutella ympäristöään. Tavoitteena olisi saada sen kuono irti maasta ja seuraamaan paremmin rinnalla.

Kuono irti maasta ja kontakti toimii / nose up in land and contact working

Oman haasteensa tälle antaa toisten koirien hajut, jotka olisi voitettava. Tässä on otettava käyttöön voimakkaammat namit palkkioksi, jotta pärjäisi mielenkiintoisille hajuille. Toisena keinona on kulkea niin ettei se pääse kaikkien hajujen pariin vaan ne toimivat sille palkkiona.

Midas on oppinut ettei syö ilman lupaa muuta kuin jäniksen tai hevosen jätöksiä, yök. Niiden voittamiseen ei ole vielä valitettavasti tarvittavan hyvää palkkiota löytynyt. Tämän vuoksi kontakti treenejä tehdään tiheämmin ja tarvittavilla palkkioilla.



Näiden uusien komentojen vieminen erilaisiin ympäristöihin yhdessä kontakti harjoitteiden kanssa on auttanut kaupassa asiointiin, ihmisiin reagointiin sekä koirien ohittamiseen. Aina asiat eivät mene kuten on ajatellut mutta jokainen onnistunut kerta vie asiaa eteenpäin.

Mitä pitäisi tehdä... ( What should I do... )


Nämä harjoitteet ovat tuoneet parempaa sidettä minun ja Midaksen välille. Samalla Midaksen joutuessa miettimään näitä uusia asioita hoituu aivojumppa, joka väsyttää sitä paremmin kuin mikään lenkki.


Recently we have taken up new commands that should make the contact better. Between these commands Midas can do different things in peace. The goal is to get Midas nose up from the ground and get it to follow me better.

It's a challenge when on the ground is different kinds of smells that needs to be win. We had to take stronger rewards to that would win the smells. Other method is to walk so that the smells are rewards to Midas.

Midas has learned to not eat rabbit or horse without command, yök.  To those hasn't been found a right reward. Therefor we train more frequently and with right rewards.

Taking these commands to different environments, along side with contact, has helped in stores, reacting to other people and passing other dogs. Always things doesn't go like planned but every time it goes well, it takes us forward.

These trains has brought better bond between Midas and I. At the same time Midas has to think these things which are good practicing for it, that tires it more than any jog. 

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Harjoittelua ja lisää harjoittelua / Training and training

Välillä sitä miettii onko vika kouluttajassa vai Midaksen kyvyssä sulkea korvat tietyissä tilanteissa. Totuus on löytynyt tähän asti aina peilistä vaikka sitä ei haluaisi myöntää.Paljon ollaan harjoiteltu  erilaisia kaukokomentoja, välillä homma toimii niin kuin pitää. Midas reagoi käskyyn heti ja tekee mitä pitää ja toisinaan se tekee asian usean mutkan kautta. Nuo mutkan kautta tehtävät asiat ovat laittaneet miettimään mitä voisin tehdä toisin ja pitäisikö olla paremmat palkkiot tarjolla...

Kaukokomentoja ( Remote-commands )

Samalla ollaan yritetty harjoitella maassa makaamista erilaisilla alustoilla; vielä suurempaa läpimurtoa ei ole tullut asian suhteen. Palkkioina on ollut erilaisia super nameja, mutta maahan meno on silti erittäin vaikeaa Midakselle. Nyt se onnistuu osittain hiekalla muttei nurmikolla... ollaan harjoiteltu eri pituisessa heinikossa mutta työtä on vielä paljon edessä. Miettiessäni asiaa syy voisi olla yksinkertaisesti se, että nurmikolla on erilaisia ötököitä jotka purevat... Mene ja tiedä sitten; mietitään millä sen saisi toimimaan.

Kyllähän minä tälläisellä alustalla suostun maahan menemään ( Surely I lie down on here. )

Tämän lisäksi ollaan harjoiteltu rallytokon liikkeitä muutamassa erilaisessa ympäristössä. Näissä harjoituksissa tulevat omat rajoitteeni aina välillä vastaan. Yhtenä ongelmana on se kun joutuu tekemään pyörivää liikettä niin tasapainoni saattaa laittaa ottamaan ylimääräisiä askeleita. Midaksen havaittua ne se asettuu hieman eteeni tukipisteeksi ja talutushihnan lukko nousee. Tosin osallistuessamme jonain päivänä rallytoko-kilpailuun ja saadessamme radan tehtyä olemme voittaneet monta estettä matkalla, eikä ole väliä mitkä ovat meidän pisteet...

Suostun istumaan tälläisellä alustallakin... ( I even sit on a platform like this... )
Näissä kaikissa harjotuksissa tulee vahvistettua ihan peruskomentoja ja kontaktia. Kontakti on parantunut ja asioita harjoitellaankin häntä heiluen. Ja mikäli hihnan jommassa kummassa päässä on havaittavissa ettei ole hyvä päivä tehdä jotain asioita niin silloin ne siirretään odottamaan parempaa hetkeä.
Harjoitellaan myöhemmin... ( Training later... )
Lepo hetki... ( A moment of rest... )



Sometimes I wonder if the problem is with trainer or with Midas ability to close its ears in certain situations. So far the truth has been found in a mirror, though I wouldn't want to admit that. We have trained a lot of remote-commands and sometimes they work like a dream. Midas reacts to a command instantly and does what is wanted. Other times it doesn't do them as well as I would hope. Those times gets me to think what I could do differently and should I have better rewards to present...


At the same time we have trained laying on a different kinds of platforms; without any big breakthroughs. I have had all kinds of rewards, from super rewards to lesser rewards, but laying down is hard for Midas. Currently it can lie on sand partly but not on grass... we have tried different types of grass but there's a lot of work still ahead of us. I have figured that on grass there are bugs and ants that bite are the reason why Midas doesn't lie down... Who knows: we'll figure it out.


Along with the laying down training, we have trained for rally-toko. In these trainings my own limits come up time to time. one problem is that when Midas has to spin so my balance makes me take few extra steps. After Midas notices this it stops and comes forth of me to be a support for me. Though, for one day when we participate in rally-toko-competition and finishing the track, we have won many obstacles, no matter what our score is...

All of these trains strengthens our basic commands and contact. The contact has got better and things are trained with happiness. And if either of us is having a bad day we move our training for a better moment.

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Koirakaveri kylässä / A dog friend visiting


Midaksen elämä on paljon minun auttamistani ja erilaista harjoittelua. Onneksi meidän rutiinia voi joskus rikkoa esimerkiksi leikkimällä toisen koiran kanssa. Tälläisiä leikkihetkiä tulee harvoin ja silloin niistä pitää ottaa kaikki ilo irti. Midaksen luona kävi kyläilemässä Hilla (Maahisen & Sarantais Onnentuoja). 

Tässä on joitakin otoksia kaksikon touhuista... Vauhtia oli sen verran että kuvaajan oli vaikea pysyä mukana.


Odottavan aika on pitkä ( Time is long for one who waits. )

Vähän haistellaan... ( Smelling... )

Painia pitää myös ( Of course a little wrestling. )

Voitaisiin mennä sisälle ( We could go inside. )

Midas life is a lot of helping me and training. Fortunately time to time we can brake the routine for instance by playing with another dog. These kinds of play-moments doesn't come cross very often and when they do, we have to get the most out of them. Hilla ( Maahisen & Sarantais onnentuoja ) came to visit.


Here's some pictures of the visit and of the duo...They were so fast that it was difficult to the photographer to keep up.

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Kehityksen kulkua / Course of development

Midaksesta huomaa kehityksen menevän eteenpäin sen ollessa työroolissaan. Kävellessä se asettuu nopeasti sivulle tai hieman eteen, mikäli huomaa askeleeni olevan epävakaita. Sen kävellessä edessä saan kahdenlaista hyötyä, näölle kiintopisteen ja hihnasta tukipisteen. Mikäli se kävelee sivulla on hihna löysällä jolloin tukipiste katoaa.

Kävelyä ( Walking. )

Kävimme meille kummallekin uudessa kaupassa, siellä se asettui nätisti viereen kävelemään. Vielä jaksaa innostua mikäli ihmiset pysähtyvät katsomaan sitä. Pikku hiljaa tämäkin on vähentymään päin, onneksi. Ohittaa ihmiset kaikissa tapauksissa nätisti ja kuuntelee komentoja. Kauppojen hajumaailma taitaa alkaa olla tuttua, sillä ei enää pysähdy paljoakaan haistelemaan mitään.

Yksi paikka jokaisessa kaupassa tuottaa hieman hämmennystä sille, nimittäin kylmäosasto. Siellä se menee sen näköiseksi että mennään pois täältä, mikä ei ole ihme karvattomalle koiralle. On kuitenkin aika iso muutos lämpötilassa verrattuna kaupan muuhun lämpötilaan.

Nyt ollaan tehty enemmän odottelua ja katselua, mikä ei ole ollut sen vahvimpia puolia. Tämäkin asia alkaa edistymään sillä malttaa odottaa seisoen taikka istuen pidempiä aikoja kuin aikaisemmin. Tämä antaa mahdollisuuden siirtää oman katseen muualle pidemmäksi ajaksi tai tehdä asioita pidempää.

Tuota odottelua ollaan harjoiteltu monella tavalla mm istumalla penkillä, seisomalla erilaisissa paikoissa joissa on erilaisia ärsykkeitä sille. Noiden lisäksi on laitettu Midasta erilaisiin paikkoihin seisomaan ja istumaan valokuvausta varten. Noissa tilanteissa se joutuu odottamaan epämääräisen ajan, jottei se opi jonkin asian kestävän aina tietyn ajan.

Odottamisen harjoittelua ( Training waiting. )
Näihin kaikkiin on sisällytetty kaukokomentoja, jotka alkavat pikku hiljaa toimia. Tosin komennot ovat yksinkertaisia ja niitä ei ole vielä ketjutettu yhdeksi isommaksi komennoksi. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä että haluan olla varma mitä haluan Midaksen tekevän, ennen sitä asioita ei kannata yhdistää.

Erilaisten alustojen harjoittelua ( Training on different platforms. )
Kaikkien näiden lisäksi ääniä harjoitellaan epäsäännöllisen säännöllisesti, jotta ne pysyisivät vahvoina. Se on kuitenkin yksi sen päätehtävistä, tukipisteenä olemisen lisäksi.

Tietenkin on vielä paljon tilanteita jotka vaativat koulutusta, kuten vieraiden ihmisten tervehtiminen; Midas saattaa vielä nousta ihmistä vasten samoin joidenkin koirien ohittaminen on vaikeaa. Kaiken kaikkiaan voin olla tyytyväinen tämän hetken kehityksen kulkuun, kunhan jaksaa tehdä sen kanssa töitä. Onneksi koulutuksien ei tarvitse olla kestoltaan pitkiä vaan niitä voi tehdä lyhyillä toistoilla.




You can see development in Midas when it is in its work-role. As we walk it comes quickly to my side or a little before me, if it notices my steps being unsteady. Midas gives two kinds of benefits for walking front of me: to my eyes a point and from the leash a set point. If Midas walks beside me the set point disappear.


We visited a new shop, to both of us, where Midas walked next to me neatly. It still gets excited when people stop to look at it. Slowly this is decreasing, fortunately. People all ways nicely and listens what I say. The smells of shops starts to be familiar for it doesn't stop to smell anymore.


One place confuses still Midas in stores and that is cool-area. There it just wants to quickly get away. which isn't surprising for a hairless dog. It is a pretty big change of temperature.


Lately we have done more waiting and watching, which aren't Midas strong sides. We have started to advance for you have patience to stand or sit for a longer than before. This allows me to see better what's around us.


We have trained waiting with different varieties for example: sitting on a bench, stand on places where is many stimulus for Midas. Plus, we have put Midas stand and sit on different places for photographs. In those situations it has to wait some time. so it doesn't learn that this thing lasts this long.


To all of these is included remote-commands, which starts to slowly work. Though the commands are simple and aren't chained in one big command. This simply is because I want to be sure of what I want to Midas to do, before it's unnecessary to connect the commands.


Beside these sounds are trained irregular regular so they stay strong. After all it's one of the Midas main missions, beside being support-point.

Of course there is a lot of things that needs training, like greeting visitors: Midas can stand against people and passing other dogs is difficult. All included I can be happy to current state, as long as I keep working with Midas. Fortunately trainings doesn't have to be long for they can be done in short replays.



lauantai 16. heinäkuuta 2016

Ulkoilulenkki / A jog

Tämän meidän ulkoilureissun josta kirjoitan nyt olisi voinut nimetä monella eri tavalla:  tasapainon harjoittelua jne... Mutta kyse on kuitenkin yksinkertaisesta ulkoilusta koiran kanssa jolloin tulee tehtyä kaikkia noita asioita huomaamatta. Kaikki nuo harjoitteet auttavat minua arjessa nyt ja tulevaisuudessa.

Monesti tietyt asiat jäisivät tekemättä ellei minulla olisi Midasta. Se laittaa liikkumaan erilaisissa maastoissa ja ympäristöissä. Kun liikumme  metsässä se saa olla melko vapaasti liinan päässä ja touhuta omia juttujaan. Tarvittaessa voin komentaa sen luokseni jolloin saan siitä tukipisteen tarvittaessa. Toisinaan nuo ulkoilut vievät sellaisiin paikkoihin että hihnan molemmissa päissä on havaittavissa tiettyä epävarmuutta. Se ei haittaa kumpaakaan sillä jos toinen menee siitä niin toisen on seurattava.


Viimeksi kävellessämme tuttua lenkkiä sieltä oli purettu vanha puusilta pois, itse olisin kiertänyt kyseisen kohdan uuden sillan kautta. Midas ei tiettyjä asioita pelkää: seurauksena oli pienen joen uoman ylitys. Terrieri on aina terrieri, jos jotain päättää niin sen päätä on melkein mahdonta saada kääntymään. Midakselle tuon uoman ylitys oli helppo, itselleni se oli vaikea.

Tästä ollaan kuljettu aikaisemminkin... ( We have been here before... )

Jonkin matkan  päästä mentiin kokeilemaan joen ylitystä sillan kautta, ei se itselleni ollut helppoa kun tasapainopiste piti hakea kauempaa. Tämän jälkeen tuli Midaksen vuoro:se ei pidä tuollaisten siltojen ylityksestä, mutta vaikka sitä hieman jännitti niin yllättävän reippaasti ylitti sillan. Tämän jälkeen olikin jo mäessä odottamassa missä oikein viivyn.

Vähän jännittää tämä sillan ylitys ( A little nervous of crossing the bridge. )

Välillä sitä miettii Midaksen toimintaa; yleensä kaikki muta- ja vesilammikot kierretään hyvällä säällä. Nyt ensimmäisessä mahdollisessa mutavellissä kävelemässä ja vähän myös vedessäkin. Ainahan sitä voi oppia uusia asioita koirastaan...

Mutaa, ai miten mukavaa ( Mud, how nice. )
Katson vähän vielä täältä mitä löytyy ( I'll check what's here. )

Toinen tälläinen yllätys tapahtui jo hieman aikaisemmalla reisulla, kun Midas otti ja istui vapaaehtoisesti ruohikolle. Tätä ollaan yritetty saada tapahtumaan vaikka millä palkkiolla mutta heikoin tuloksin. Tuon vahinko istumisen jälkeen on alkanut istumaan melkein mille alustalle tahansa ilman vihjettä taikka vihjeellä.

Paljaalle nurmikolle istahdus ( A seat on a grass. )
Tämän jälkeen päästiin suuntaamaan pikku hiljaa autoa kohti, mutta sitä ennen piti käydä nuuskuttamassa laavulla, jospa siellä olisi makkaraa tarjolla. Ketään ei näkynyt, joten hetkeksi kiven päälle katselemaan maisemia.


Pitäähän sitä pysähtyä katsomaan maisemia ( You need to stop to watch the scenenary. )

 Tämän jälkeen piti vielä käydä pitkässä heinikossa jonkun hajun perässä....Sitten vasta autoon ja kotia kohti.

Pieni hajujen tarkistus ( Checking a smell. )
Ja merkki päälle ( And a mark. )




This, our trip that I am now writing about, could be an example in a many ways, balance, training etc. But now it was only a simple jog with Midas and doing a lots of things unnoticed. All those things help me in every-day-life now and in future.


Many things would be undone without Midas. Midas puts through a lot terrains and surroundings. When we move in woods Midas can be fairly free and do its own things. When needed I command it back to me whereupon I get a support-point. Occasionally these jogs takes to places that uncertainty is sensed at the both ends of the leash. It doesn't matter neither because if one goes there another one has to follow.


Last time jogging, a wood bridge had been dismantled. I would have personally go around, but as Midas isn't afraid of certain things, we crossed the riverbed. A terrier is always a terrier. If it decides something, it's almost impossible to turn its head around. For Midas the crossing of the riverbed was easy, but for me it wasn't.


After some time we got to try crossing the river on a bridge, that wasn't easy for me because I had to find a support-point further away. After this was Midas's turn to cross the bridge who doesn't like bridges, but no matter of nervousness it crossed the bridge. Then it was up on the hill waiting for me.


Sometimes I think Midas's actions, because usually every pond and mud is circled from far. Now was the first time to walk in mud-water and a little in water also...


Another surprise was when Midas sat on grass voluntarily. We have been trying to get this happening with different kind of treats with no success. After that Midas has started to sit almost every where more or less with a hint.

After this we started to head towards the car, but first we had to stop to check a lean-to. Nobody was at the lean-to, so a moment to check the scenery on a rock.


Afterwards had to go in grass to check a smell...then to the car and to home.