torstai 27. lokakuuta 2016

Koiran kosketus / The touch of a dog

Katselen usein Midasta ja sen touhuamista erilaisissa paikoissa. Huomaan kuinka se osaa koskettaa oikealla hetkellä minua fyysisesti taikka henkisesti. En tiedä mistä se tietää kumpi toimii missäkin tilanteessa. Se käyttää noita molempia menetelmiä kaikkialla missä satumme olemaankaan.

I often watch Midas and flittering. I notice how he can touch me at the right moment physically or mentally. I don't know where he learned to act properly in right moment. Midas uses both of those methods where we are.

Viime aikoina se on nukkunut vieressäni vahtien untani ja tuonut levollisen mielen uniini. Toisinaan herään siihen, että sen nenänpää on kiinni kasvoissani ja tunnen sen hengityksen. Herätessäni tuohon hengitykseen  Midas ei näytä reagoivan minun viretilani muutokseen tai ei ainakaan näytä sitä minulle.

Lately Midas has been sleeping next to me, watching my sleep and brought calmness to my mind. Occasionally I wake when Midas' nose is close to my face and feel his breathing. As I wake to that breathing Midas doesn't seem to react to mine waking state nor simply won't show it to me.

Olemme viime aikoina harjoitelleet paljon olemista ihmisten keskellä tekemättä mitään. Näissä harjoituksissa on tullut monenlaisia tilanteita vastaan; joku meinaa yllättäen kävellä meidän yli, koiran rapsuttelijoita taikka kyselijöitä Midaksen työstä. Useimmiten saamme olla rauhassa ja jokainen kerta tuo oppia meille molemmille ihmisvilinästä.

We've been training lately a lot being around people and doing nothing. In these trainings we've come across a lot of situations where someone almost walks over us or questions of Midas' job. Usually we get peace and each time we acquire something for both of us among other people.

Aina löytyy hetki aikaa katsella ( Always time for sightseeing. )

Toisinaan kyselijöiden joukossa on ihmisiä jotka ehkä hyötyisivät koiran tuomasta avusta arkeen... Monesti olen näiden ihmisten antanut koskea Midakseen vaikka sillä on työliivit päällä. Noissa kohtaamisissa olen nähnyt odottamattomia asioita siitä kuinka Midas antaa heidän koskea rauhassa itseään kaikkialle. Samalla olen huomannut koskettajan ilmeen kirkastuvan koiran kosketuksesta ja luovan yhteyden koiraan.

Occasionally amongst the questioners is people who perhaps would benefit from bringing a help to their every-day-life... Usually I've given to these people permission to touch Midas even though he has the work vest on. In those meetings I've seen unexpected things of how Midas let them touch. At the same time I've noticed how peoples faces brighten from touching the dog and creating a connection to him.

Aina voidaan asiaa katsoa monesta suunnasta ( Everything can be seen from many angle. )
Omani ja muiden ihmisten ilmeen muutoksen kosketuksen myötä on saanut miettimään koiran kosketuksen vaikutusta meihin. Ehkä koira koskettaa meitä syvemmältä kuin osaamme ymmärtää. Tämä kosketus ei rajoitu Midakseen vaan uskon kaikilla koirilla olevan kyky koskettaa meidän sisimpäämme omalla tavallaan.

My own and other peoples change of faces after a touch has got be thinking the impact of the touch of a dog to all of us. Maybe the dog touches us all deeper than we can comprehend. This touch doesn't include Midas but I believe that every dog has an ability to touch our deepest in their own way.

Tämä luo itselleni lujan luottamuksen Midaksen moniin rooleihin elämässäni, se on omalla tavallaan laajentanut aistejani. Ehkäpä jopa lisännyt niitä tietyissä tilanteissa, en tiedä.
Ainakin olen oppinut koirani kosketuksen merkityksen itselleni.

This gives me a great trust to Midas' multiple roles in my life, in a way he can expand my senses. Perhaps even added on them in certain situations, I don't know. At least I've learned the meaning of the touch of a dog for myself.

Aina kannustamassa eteenpäin ( Always pushing forward. )

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Tylsistynyt terrieri / A bored terrier



Tähän kirjoitukseen piti vaihtaa kirjoittajaksi minun tassuni, koska isäntäni tuntuu vaeltavan jossain muualla kuin täällä. Tästä johtuen olen joutunut tekemään kaikenlaista hommaa kuulokoiran töiden lisäksi. Vaikka olen tehnyt mitä niin silti tuntuu isäntä ei ymmärrä keskittyä tärkeimpään asiaan eli minuun.

A writer of this text had to be changed to mine paws for my master seems to wonder elsewhere. Because of this I've had to do other things beside being a hearing-dog. Though I've done all kinds of things it seems that master doesn't understand to focus to the most important thing, me.

Tylsää ( Boring. )

Olenkin nyt viime aikoina hoitanut isännän ulkoiluttamisen, välillä se yrittää kävellä hieman lyhyemmän reitin kuin tavallisesti. Tästä asiasta olemme välillä pysähtyneet keskustelemaan ettei tuttuja rutiineja voi muuttaa mistään muusta syystä kuin vesisateesta. Toisaalta olen välillä huomaamatta kuljettanut isäntää hieman eri reittejä, sellaisia joissa on ollut mielestäni mukavia hajuja.

Lately I've taken care of my masters' jogging, though time to time he tries to walk a little shorter route than usually. We've stopped to talk about how you can't change familiar routines ever, only exception the rain. Even though I've sometimes leaded master slightly different routes, kinds of that has nice smells.
Vähän eri polkuja välillä ( A little different path time to time. )
Sisällä olen keskittynyt hoitamaan ylimääräisiä sukkia tai muita kankaisia juttuja pieniksi suikaleiksi mutta muut eivät oikein tunnu arvostavan kovaa ponnisteluani asian suhteen. Samalla olen pyrkinyt kehittämään erilaisia tapoja saada välillä vähän muuta ruokaa kuin papuja. Olen oppinut hyppäämään syöjän syliin, samaan aikaan venytän kaulani ja kieleni kohti lautasta. Tässä pitää olla nopea jotta ehtii saada mahdollisimman paljon ruokaa ennen kuin aletaan syyttää joksikin ruokarosvoksi. Tästä seuraa joskus sellaista melua ja mekkalaa, että joudun hetkeksi toiseen huoneeseen. Sillä välin kaikki ruuat ovat kummallisesti kadonneet...

In the house I've focused to take care of surplus socks or other kinds of fabrics but nobody seems to appreciate my effort of taking care of this. At the same time I've strived towards different kinds of techniques to get some other food besides beans. I learned to jump on a person who happens to be eating at the dinner table, reaching my neck and tongue towards the plate. I need to be quick so I can get as much food as possible before I get accused being a food-thief. Sometimes it follows noise and turmoil, me ending up in a different room. In that time all the food curiously disappears...

Välillä muistelemassa kesää ( Sometimes reminiscing summer. )
Toivottavasti isäntäni herää tuolta vaellukseltaan ja alkaa keskittyä minuun.

Hopefully master wakes from his wondering and starts to focus on me.

Midas

maanantai 10. lokakuuta 2016

Varusteet / Equipment

Paljon tiedustellaan millaisia asuja tai varusteita Midaksella on käytössä mihinkin aikaan vuodesta. Tein blogiin oman osion johon kerään pikku hiljaa asusteita ja varusteita, joita meillä on käytössä eri vuoden aikoina. Kaikkia varusteita yhdistää yksi asia; niissä on mahdollisimman vähän saumoja, jotta ne eivät hierä Midaksen ihoa.


Alot inquires for what kind of attires and equipment Midas has uses in different times of year. I made in this blog its own part where I slowly collect attires and equipment we have in use in different times of year. Every equipment is connected by one thing: they all have as less as possible seams so they won't chafe Midas' skin.

Välillä kysytään onko jokin tietty lämpötila jolloin Midasta aletaan pukemaan,  meillä ei ole sellaista käytössä,paljon riippuu säästä. Välillä laitan asun päälle noin +5 - 10 asteen välillä, mikäli on esim kylmä tuuli.

Sometimes I get asked what is the temperature when Midas starts to get dressed, we don't have that in use, a lot depends of the weather. Time to time I put a attire on when it's 5 to 10 degree celsius, if the wind is cold.

Toisinaan sisällä saattaa olla t-paita päällä, koska näyttää tarvitsevan sitä. Useimmiten se laitetaan päälle mikäli olen rasvannut jotain kohtaa siltä.

Occasionally in the house Midas might wear a t-shirt for it seems to need it. Usually it'll put on when I have oil it.

Kesällä saattaa olla t-paita tai haalari päällä mikäli mennään metsään, jottei hyttyset pääse syömään sitä pahasti. Tänä kesänä tuli ilmi että pitäisi käyttää välillä tossuja muurahaisten takia. Kesällä tärkein varuste on aurinkorasva. Midas pitää auringon ottamisesta, sitä aletaan ottamaan heti sisälläkin kun siihen tarjoutuu mahdollisuus.

In Summer it may wear a t-shirt or a hauler if we're going to woods, so mosquitos cannot bite it too badly. This summer appeared that Midas needs to wear "slippers" because of ants. The most important equipment in summer is a sunscreen. Midas likes to bath in sun, it starts as soon as a chance comes.

Noin yleisesti ottaen se kulkee nakuna taikka kuulokoira liivien kanssa, jotka on myös tehty pehmeäksi Midasta varten. Sen ollessa työ roolissa käytössä on keltainen nauha, jonka tarkoituksena on kertoa muille koiran omistajille että koira tarvitsee tilaa. Nauhassa lukee "töissä", välillä käytän toista keltaista nauhaa harjoittelussa, jossa lukee yllättäen "koulutus".

Usually it walks without any clothes or with hearing-dog-vest on, that also has been softer for Midas. While its working, in use is a yellow ribbon, that's supposed to tell other dog-owners that the dog needs space. In the ribbon is written " in work ", sometimes I use a different yellow ribbon in training that surprisingly reads " training ".

Syksyisin sillä on useasti fleecehaalari, pimeällä sen päällä on heijastinliivi ja sateella tietenkin sadetakki.

In Autumns it usually has a fleece-hauler, in dark it has on a luminous-vest and in rain naturally a raincoat.

Talvella ollaan käytetty kerrospukeutumista ja tossuja. Tänä vuonna kokeillaan miten toppapuku  toimii; näin ei tarvitsisi kerrospukea Midasta.

In Winter we have used many layers and " slippers ". This year we try how quilted suit works; so we wouldn't have to dress many layers on Midas.

Muista varusteista sen verran, että sillä on sisällä kaksi omaa paikkaa, joissa se nukkuu osan yöstään. Toinen on kevyt häkki ja toinen on itse tehty vuode. Se aloittaa nukkumisen jommassa kummassa paikassaan ja usein aamu yöstä siirtyy viereen nukkumaan vähäksi aikaan.

Of other equipment, there is two places where Midas sleeps parts of nights on each. One is light cage and second is a self-made bunk. First it sleeps on one another and usually early in morning comes next to me to sleep for a while.

Autossa se matkustaa omassa häkissään joka on auton perässä. Kaikille näille sen paikoille on yhteistä se, että ne ovat pehmeitä ja niissä on sen mielestä riittävästi peittoja, joiden alle kaivautua.

In the car it travels in its own cage in the back of the car. In every of these places has common that they are soft and they all have enough blankets where it dig under.

Erilaisia leluja talossa ollaan kokeiltu, joista tietyt muoviset lelut selviät sen käsittelyssä ilman outoa räjähdystä. Useimmat karva taikka lanka lelut se repii entiseksi aika nopeasti.

Different kind of toys has been tried, in which plastic toys survive better. The most of ropes or furry-toys it tore pretty quickly.

perjantai 7. lokakuuta 2016

Asioiden hoitamista / Taking care of business

Viime viikolla ymmärsin monta asiaa vaihteeksi itsestäni ja kuinka paljon tarvitsen Midaksen apua arjessani. Jouduin käymään muutaman kerran Helsingin keskustassa, jossa ihmisten vilinä ja äänet tuntuivat sekoittavan omaa päätäni. Tällöin tuli ohjeistettua Midas eteeni ohjaamaan jolloin pystyin pitämään katsettani siinä. Tässä on omat haasteensa; silloin en pysty reagoimaan kovin nopeasti mikäli jotain on tulossa Midasta päin. Onneksi saimme kävellä rauhassa muilta ihmisiltä.

Last week I understood many things about myself and how much I need Midas' help in every-day-life. I had to go to Helsinki a few times, where bustle of people and noises confuse my head. Then Midas I instructed Midas to front of me to guid me so I could keep my eyes on it. It has it's own challenge; I can't react very fast if someone is coming towards Midas. Fortunately we could walk in peace.

Tehdessäni yhden matkan Helsinkiin itsekseni huomasin useita tilanteita, joissa olisin tarvinnut Midaksen tuomaa apua liikkumiseen sekä varoittamaan äänistä.

As making a trip to Helsinki by myself I noticed that in many situations where I would had needed help of Midas to guide and warn of noises.

Töissä ( Working. )
Samalla näillä reissuilla näki asioita joissa ollaan menty eteenpäin ja missä tarvitaan vielä harjoittelua. Tärkein asia missä ollaan edistetty on Midaksen työskentelyn pituuden kasvaminen ja  itsevarmuuden vahvistuminen. Junalla matkustaminen sujui oikein hyvin vaikka juna olikin täynnä ihmisiä. Odottaminen on edelleen vaikeaa vaikka siinä ollaan menty eteenpäin, mutta vielä on paljon harjoiteltavaa.

In same trip I saw things where we have advanced and where more work is needed. The most important thing where we have gotten further is to grow the length of how long Midas can work and strengthening self-confidence. Traveling with a train went very well even though the train was full of people. Waiting is still hard though it goes better every time.

Raskas työ vaatii veronsa ( Hard work requires its tax. )
Ulkona ollessa sään ollessa sopiva maltamme molemmat pysähtyä entistä paremmin, nuo hetket ovat pidentyneet selvästi Midaksen osalta. Se ei ole heti menossa vaan odottaa ohjeita koska mennään ja mihin suuntaan. Samalla huomasin, että oma vauhtini on taas selvästikin hidastunut.

Outside, when the weather is suitable, we both have patient to stop; moments that are clearly lengthen with Midas. It isn't going as soon as possible but waits for instructions of when to go and which direction. I have also noticed that my own speed has decreased.

Aina on mukava leikkiä ( It's always nice to play. )
Kaiken kaikkiaan viime viikko oli monella tapaa opettavainen meille molemmille, näin missä mennään ja mitä asioita tullaan vahvistamaan taikka harjoittelemaan. Midakselle on tullut selvemmäksi milloin se on töissä ja milloin vapaalla.

Overall the last week was educational to both of us, I could see where we're going and what still needs strengthening. It has become more clearer to Midas when it is in work and when off.

Yksi asia ei kuitenkaan ole muuttunut tämän viikon aikana; ei Midaksesta aamuvirkkua koiraa taida tulla kovinkaan helpolla... Toisiaalta eipä itsellänikään ole kiire aamuisin ulos palemaan.

One thing hasn't changed during the week; Midas won't become early riser very easily... Then again I'm not in a rush to cold outside in mornings.

Joskus kiusausta ei voi vastustaa... ( Sometimes temptation cannot be resisted. )


keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Sosialistamista / being together

Arjessamme ei ole toista koiraa ja se on aiheuttanut tietynlaista mietintää korvieni väliin. Onko oikein että ainoastaan ihmiset muodostavat Midakselle lauman vai pitäisikö arjessa olla toinen koira? Kävelyillä emme tervehdi jokaista koiraa, koska Midaksen pitää pystyä ohittamaan koiria ja tehdä työnsä niiden läsnä ollessa.

Our every-day-life doesn't include another dog and it has caused certain kind of pondering. Is it right that only people form Midas' herd or should we have another dog as well ? In walks we don't stop to say hi to every dog because Midas needs to be able to pass dogs and do its work among them.
Yhdessä katsellaan paikkoja ( Checking places together. )

Totuus on kuitenkin se että Midas käy kanssani asioilla ja saa samalla ulkoilulenkin. Mikäli meillä olisi toinen koira pitäisi miettiä toisenlainen tapa hoitaa arkisia asioita. Tai käydä kahteen kertaa ulkona ja siihen taas fysiikkani ei anna myöten vaikka haluaisinkin.

The truth is that Midas comes with me to take care of my businesses and gets exercise at the same time. Provided we had another dog we'd need to think some other way to do every-day things. Or go twice out and to that my physics doesn't reach even if I wanted to.

Onneksi Midas on päässyt tapaamaan toista AHT:tä Hillaa (tästä oli juttua aikaisemmin), jonka kanssa voi leikkiä ja opetella koiran kieltä. Tämä on tärkeää myös itselleni, jotta näen miten se toimii tietyissä tilanteissa. Olen huomannut kasvua urosmaisuuteen eli Midas saattaa yrittää uhitella toisille uroksille. Tämä taitaa kuulua aikuiseksi kasvamiseen...

Fortunately Midas has gotten to meet another AHT, Hilla ( In this story previously ) who Midas can play with and learn dog-language.  This is important to me as well so I see how to act in certain situations. I've noticed growth so Midas could try to defy to another male. This might be part of growing up...

Hieman painimisen opettamista ( Some wrestling training. )
Tässä hieman kuvia kuinka Midas ja Hilla tutustavat ja leikkivät keskenään, kuvista näkee selvästi tietyn pehmeyden Midaksessa. Kuvista näkyy myös Hillan kärsivällisyys opettaa asioita Midakselle.

Here's some pictures of Midas and Hilla getting to known each other and playing between themselves. In pictures a certain softness in Midas and also Hilla's patient to teach Midas.

Pallolla leikkimistä ( Playing with a ball. )

Ilme kertoo kaiken ( The face tells everything. )

Lähtemisen nuuskuttelut ( Last sniffing. )

Lähtemisen nuuskuttelut ( Last sniffing. )

Lähtemisen nuuskuttelut ( Last sniffing. )

maanantai 26. syyskuuta 2016

Tassu kädessä / A paw in hand

Useasti Meniere laittaa polvilleen taikka lepäämään, noina hetkinä miettii minne suuntaan sitä on menossa. Noiden mietteiden aikana ilmestyy viereeni taikka syliini pieni karvaton koira, joka asettuu mukavaan asentoon lepäämään. Mikäli sattuu olemaan ulkoiluaika niin se vetää ulos lenkille. Huimauksen ollessa päällä se asettuu eteeni ja johdattaa minua eteenpäin tuttua reittiä pitkin. Se ei pidä kiirettä vaan sopeuttaa vauhtiaan minun kävelyvauhtiin. Noiden kävelyiden aikana joskus tulee mietittyä mikä olen; kun on olemassa tanko-, ratti- ja ruorijuoppo niin olenko tavallaan hihnajuoppo...

Often menier puts you on your knees or to rest. Those are the moments of pondering when you think where you're going. During the pondering a little hairless dog appears to my lap where it settles to rest. If it happens to be a jog-time, Midas'll drags outside. When the dizziness is on Midas comes front of me and leads me forward the familiar route. It doesn't hurry rather adapts its speed to mine. During those walks I ponder what I am; when there's drunken driver, am I a drunken leash walker...

Minä ohjaan sinua ( I will guide you. )

Mikäli ei ole tarvetta ulkoilla Midas asettuu nukkumaan kanssani ja vahtii samalla minua. Se käy säännöllisesti haistamassa minua missä mennään... Sen lisäksi se seuraa minua jokaisella askeleella niin kauan kunnes päättelee asioiden olevan hyvin.

If there's no need to take Midas outside it will settle down to sleep with me and guards me at the same time. Regularly Midas comes to check the situation...Also follows mine every step until it figures everything being alright. 

Vaikkei se olekaan mitään paikoillaan pysyvää sorttia: noissa tilanteissa se jaksaa odottaa tarvittavan ajan. Samoin laittaessani sille työliivit päälle se malttaa pysähtyä odottamaan. Tuota odottamista olemme harjoittelleet ja tulemme harjoittelemaan jokaisena päivänä.


Though Midas isn't a calm dog: in those situations it is able to wait the needed time. Ditto when I put Midas' work-vest on. Waiting we have been training and will be every day. 

Ennen ajattelin että Midaksella on tavallaan kaksi luonnetta; työ ja vapaa-ajan luonne. Nyt olen tullut siihen tulokseen, että se osaa lukea tilanteita paljon enemmän kuin osaan ymmärtää. Se tietää milloin pitää tavallaan pidätellä käyttäytymistä ja milloin se voi päästellä vapaasti.


Before I thought Midas' has two characters; work and free-time. Now I have come to a conclusion that Midas can read situations a lot better than I can comprehend. It knows when to hold back its behavior and when to let go.

Vapauden iloja ( Joys of freedom. )

Alussa sitä ei tiennyt mihin kaikkeen Midas tulisi pystymään ja nyt tuntuu rajoittavana tekijänä oleva oma jaksaminen sekä mielikuvituksen rajoitteet. Midaksen tärkein tehtävä on olla työkoira eli kuulokoira, mutta matkan aikana se on kasvanut paljon monipuolisempiin tehtäviin. Mitä olen oppinut tästä yhteisestä matkastamme tähän mennessä on se ettei pidä aliarvioida koiran osaamista, sillä oikeastaan vain taivas on rajana. Mitään ei tietenkään saavuteta ilman keskenäistä luottamusta taikka harjoittelematta. Harjoitukset tuovat osaamista mutta luottamukseen tarvitaan erilaisia tekoja. Tekoja jotka vahvistavat sitä ettemme vie toisiamme mahdottomiin tilanteisiin ja annamme toisillemme turvaa silloin kun sitä eniten tarvitsemme. 



First I didn't know all things Midas could be able to do and now the restrictive part is my own energy and lack of imagination. The most important mission for Midas is to be a hearing-dog, but during the road it has grew a lot more complex tasks. What I have learned so far is that I shouldn't underestimate a dogs abilities. Nothing is accomplished without mutual trust or without training. Trainings bring up skills but to trust is needed a lot different deeds. Deeds that strengths that we don't take one another to a impossible situations and give safety to each other when it's most needed.


Töissä ollaan toisella tavalla ( Working in a different way. )

Tämä matka on kuitenkin koiran elinikäinen matka johon tulee mahtumaan kaikenlaisia tapahtumia. Emme koskaan tiedä huomisesta, joten tuota ehdotonta luottamusta tulee vaalia jokaisena päivänä. Sitä ei koskaan tiedä kuinka paljoa tarvitsemme jokaisena päivänä apua toisiltamme. Vaikka koira onkin nuori ja vilkas, jonain päivänä se on vanha; silloin minun roolinani on tarjota sille arvokas vanhuus. Kiittää sitä arvokkaasta palveluksesta jonka se on tarjonnut minulle.


This road is a life-long to a dog filled with all kind of events. We never know about tomorrow so unconditional trust has to be cherished every day. It can never be known how much help we need from one another during a day. Though Midas is young and perky, someday it'll be old; my role is to offer it a dignified oldness. Thank Midas for it dignified service it has offered to me.

Tätä meidän arkea voisi kuvata niin, että tassu on kädessäni jokaisena hetkenä.
 
This our every-day-life could be described by a paw in a hand every moment.


Luoksetuloa

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Syksy / Autumn

Syksyn saapuminen alkaa näkyä monessa muodossa ulkona ja sisällä. Ulkona se näkyy toisinaan värien loisteena, aamujen viileytenä sekä iltojen hämäryytenä. Sisällä se näkyy esimerkiksi Midaksen värissä, joka on alkamassa muuttua vaaleammaksi sekä sen viihtyminen pidempään aamuisin pedissään. Tuo syksyn saapuminen tietää muutoksia arkeemme ja tuo tullessaan omat haasteensa. Illoista tulee haastavampia kävellä, pimeys vie kiintopisteen jolloin kävelystä tulee epävarmempaa. Midaksesta taas tietää millainen aamun sää on, mitä pidempää se "nukkuu" sen huonompi sää.


The arriving of autumn starts to show in many forms inside and outside. Outside it starts to show shining of leafs, coolness of mornings and dim night. Inside it shows on Midas' skin color which starts to whiten and Midas staying in bed longer in mornings. The arrive of autumn knows many changes to our every-day-life and its own challenges. Evenings is going to be more challenging to walk for darkness takes set point and walking becomes more uncertain. You know how's the weather is based on how long it " sleeps " when the weather is bad.

Aamu usvassa kävelyllä ( Walking in morning mist. )

Kaiken tämän muutoksen voi nähdä toisinkin, aamuisin saa levätä hetken pidempää ja iltaisin käpertyä aikaisemmin peiton alle. Ulkoilujen aikataulu muuttuu hieman ja pisimmäksi lenkiksi muodostuu päivän ulkoilu. Onneksi Midas on tottunut kävelemään säässä kuin säässä, kunhan sen saa astumaan ulos ovesta.


All of this change can be seen differently, by morning you can rest longer and by evening curl up under a blanket. Schedule changes a little and the longest walk is the day walk. Fortunately Midas has  got used to walk in every weather, as long as you get him to step out.

Tietysti pysähdytään nauttimaan auringon viimeisistä valoista silloin kun niitä on ja samalla katsellaan luonnon värien maailmaa. Osittain aletaan valmistautua pikku hiljaa syksyn ja talven tuomiin vaatimuksiin. Tähän kuuluu luonnollisesti Midaksen vaatteiden kaivaminen esiin ja itselleni sopivan valaisimen laittaminen hämärtyviin iltoihin. Askeleeni epävarmuutta varten olemme jo aikaisemmin harjoitelleet Midaksen kanssa missä kohtaa se ohjaa minua. Ennen se oli yksi ainoa kohta, onneksi olemme molemmat kulkeneet kehityksessä eteenpäin ja nyt osaan ohjata sen tilanteen vaativaan kohtaan. Näin on helpompi antaa sen ohjata tilanteen vaatiessa sitä, se ei kuitenkaan poista itse ongelmaa vaan on isona apuna.


Of course we stop to enjoy last light of Sun and at the same time watch colors of nature. Partly we start to prepare to challenges of autumn and winter. Naturally part of this is to dig out Midas' clothes and for myself finding a proper light for dimmer evenings. For uncertainty of my step we have trained beforehand when Midas leads me. Before it were one specific moment, fortunately we have advanced in training and now I can lead it to a required place. This way it is easier to let Midas to lead, it doesn't make the problem go away but helps a lot.
Syksyisiä värejä katsomassa ( Watching colors of autumn. )

Syksyn sateet tuovat esille vielä nuoren pennun esiin Midaksesta,  vaikka se välillä esittääkin isoa miestä. Jostain syystä se tykkää jahdata ilmakuplia vesilätäköstä, eikä haittaa onko vesi kylmää taikka ei, samoin säällä ei ole väliä. Muuten se kiertää kaukaa kaikki vesilätäköt... Toisinaan se pysähtyy katselemaan tuulen puhaltamaa lehteä ja käy mahdollisesti haistamassa sitä. Tuo pentumaisuus ja nauttiminen hetkestä saa minut unohtamaan kaiken muun joksikin aikaan. Tuota oppia olen tarvinnut, kumpa oppisin käyttämään sitä millaisesssa tilanteessa tahansa.


The autumn rains brings the cub out of Midas even though it tries to be a big man. For some reason it likes to chase bubbles on puddles, and it doesn't matter if the water is cold or not, same thing with the weather. Otherwise it circles around puddles... At times it stops to watch as the wind blows leafs and possibly goes to smell it. That cub-likeness and enjoying the moment gets me to forget everything else for a while. That lesson I have needed, wish I learn to use it in every situation.

Noissa hetkissä näen sen katseessa ilmeen, joka kertoo maailmassa olevan monta ihmeellistä asiaa, joista voi ottaa kaiken ilon irti. Olipa se sitten kupla vesilammikossa, sulka maassa taikka jokin muu ihmeellinen asia. On hienoa nähdä sen nauttivan olostaan "normaalina" koirana ja toimia oman luontonsa mukaisesti. Sen nauttiessa asioista tiedän voivani luottaa siihen, että se ilmaisee minulle tarvittaessa opetetut äänet. Äänen tullessa se irtoaa omista touhuistaan ja tulee kertomaan äänen minulle, jonka jälkeen se palaa omien asioidensa pariin


In those moments I see in Midas a look that tells that the world has many wonderful things, in which you can take all joy in. Whatever it was a bubble in a puddle, a feather on the ground or something else. It's wonderful to see Midas enjoying itself as a " normal " dog and behave naturally. While Midas enjoys things I know I can trust that it express the taught sounds. When the sound comes Midas forgets its own things and comes to tell me about the sound, and afterwards goes back with its own thing.
Aina on aikaa auringolle ( Alway time to sunshine. )


.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...