Luota koiraasi / Trust in your dog

Midasta on koulutettu merkkaamaan ääniä ja ohjaamaan minua, sen lisäksi se on itse oppinut nuuskuttamaan korviani kun ne ovat kipeänä. Siitä haistaako se oikeasti vai ei, voidaan olla montaa mieltä. Tänään sain muistutuksen tuosta korvien merkkaamisesta, Midas haisteli ja hoiti toista korvaani. Jätin sen merkin huomioimatta ja jatkoin tekemistäni, jonka jälkeen lähdimme iltalenkille normaalisti. Lenkillä alkoi maa keinua ja hieman huimata, tästä johtuen Midas asettui edelleni kävelemään sekä ohjaamaan kulkuani.

Midas has been taught to mark sounds and to guide me; he also has learned by himself to sniff my ears when they are unwell. If Midas really smells it or not, it can be thought from many angle. Today I got reminder of the ear sniffing that Midas did after we went to our evening jog. During this jog the ground started to sway and I became a little dizzy, and Midas stepped front of me to guide my way.

Miltä maailmani näyttää välillä ( How the world sometimes looks. )

Tätä on onneksi harjoiteltu ja tullut käytännössä tehtyä muutamia kertoja. Pääsimme iltalenkiltä kotiin hyvin ja tarpeeksi ajoissa, jotta ehdin ottamaan lääkkeeni. Näin sain estettyä ison kohtauksen tulemisen. Lääkkeet tuovat unen ja monesti Midas asettuu lähellä odottamaan tilanteen tasaantumista, ennen kuin poistuu touhuamaan jotain muuta.

Fortunately we have trained this and it has been in use few times. We got home fine and early enough to me to take my medicine. This way I succeed to stop a bigger seizure. The medicine brings sleep and Midas settles close to me to wait the condition to stable before he goes to play.

Kaikki tuo oli erinomainen muistutus siitä kuinka elämäni on muuttunut sairauteni myötä ja millainen rooli Midaksella on arjessani monessakin suhteessa. Ennen sairastumista miettii mitä asioita voisi tehdä joskus tulevaisuudessa ja nyt asioita katsoo uudesta perspektiivista. Jäin miettimään asiaa miksi joskus tulevaisuudessa eikä nyt niinä hyvinä päivinäni. Tätä ajatusta miettiessäni katseeni ajautui Midakseen, jossa totesin olevan hyvä opettaja minulle. Se ei murehdi eilistä taikka huomista, se nauttii lämmöstä kun sitä on tarjolla taikka alkaa leikkiä erilaisilla asioilla mikäli siltä tuntuu. Se osaa elää hetkessä toisin kuin moni meistä ihmisistä.

All that was a great reminder of how my life has changed because of my disease and what kind of role Midas has in my every-day-life. Before I got sick I pondered things that I could do in the future and now the perspective has changed. I was left to ponder why in the future and why not in those good days. While thinking this I glanced Midas who I thought would be a good teacher to me. He doesn't worry of yesterday or tomorrow. He enjoys warmth when its available or starts to play when he feels like it. Midas can live in the moment unlike so many people.

Auringon ottaminen kelpaa aina ( Sunbathing works everytime. )

Aina voi ihmetellä maailman asioita ( I can always wonder the world )

Luin mietelauseen "My invisible disease isn't invisible. Look carefully. See how my life has change." (Meniere's Disease Awareness. Meniere's Resources, Inc) En ole ajatellut asiaa tuolta kannalta aikaisemmin, miettiessäni sitä nyt totesin sen olevan juuri noin. Tärkein oppi Midakselta on ollut ja on edelleen; elä hetkessä. Miten sen saa arkeeni onkin vaikeampi kysymys? Ehkäpä tämän tajuaminen on uusi alku uudelle seikkailulle sen kanssa kohti tuntemattomia polkuja ja hajuja...

I read an aphorism " My invisible disease ins't invisible. Look carefully. See how my life has change. " ( Meniere's Disease Awareness. Meniere's Resources, Inc. ) I haven't thought about it in that way; I realized it to be true. The most important lesson from Midas has been and still is: live in the moment. How to get it in my life has been harder question. Perhaps realizing this is a beginning of a new adventure with Midas, towards unknown paths and smells...

Polku ( A path. )

Vielä tärkeämpää on luottaa sen antamaan merkkiin koskipa se mitä tahansa eli luota koiraasi niin kuin se luottaa sinuun.

More important is to trust in the mark Midas gives me whatever it is from; meaning trust in your dog like he/she trusts in you.

Polku kai, Midas ohjaamassa ( Path I assume, Midas leading. )

Tassu kädessä / A paw in hand

Useasti Meniere laittaa polvilleen taikka lepäämään, noina hetkinä miettii minne suuntaan sitä on menossa. Noiden mietteiden aikana ilmestyy viereeni taikka syliini pieni karvaton koira, joka asettuu mukavaan asentoon lepäämään. Mikäli sattuu olemaan ulkoiluaika niin se vetää ulos lenkille. Huimauksen ollessa päällä se asettuu eteeni ja johdattaa minua eteenpäin tuttua reittiä pitkin. Se ei pidä kiirettä vaan sopeuttaa vauhtiaan minun kävelyvauhtiin. Noiden kävelyiden aikana joskus tulee mietittyä mikä olen; kun on olemassa tanko-, ratti- ja ruorijuoppo niin olenko tavallaan hihnajuoppo...

Often menier puts you on your knees or to rest. Those are the moments of pondering when you think where you're going. During the pondering a little hairless dog appears to my lap where it settles to rest. If it happens to be a jog-time, Midas'll drags outside. When the dizziness is on Midas comes front of me and leads me forward the familiar route. It doesn't hurry rather adapts its speed to mine. During those walks I ponder what I am; when there's drunken driver, am I a drunken leash walker...

Minä ohjaan sinua ( I will guide you. )

Mikäli ei ole tarvetta ulkoilla Midas asettuu nukkumaan kanssani ja vahtii samalla minua. Se käy säännöllisesti haistamassa minua missä mennään... Sen lisäksi se seuraa minua jokaisella askeleella niin kauan kunnes päättelee asioiden olevan hyvin.

If there's no need to take Midas outside it will settle down to sleep with me and guards me at the same time. Regularly Midas comes to check the situation...Also follows mine every step until it figures everything being alright. 

Vaikkei se olekaan mitään paikoillaan pysyvää sorttia: noissa tilanteissa se jaksaa odottaa tarvittavan ajan. Samoin laittaessani sille työliivit päälle se malttaa pysähtyä odottamaan. Tuota odottamista olemme harjoittelleet ja tulemme harjoittelemaan jokaisena päivänä.


Though Midas isn't a calm dog: in those situations it is able to wait the needed time. Ditto when I put Midas' work-vest on. Waiting we have been training and will be every day. 

Ennen ajattelin että Midaksella on tavallaan kaksi luonnetta; työ ja vapaa-ajan luonne. Nyt olen tullut siihen tulokseen, että se osaa lukea tilanteita paljon enemmän kuin osaan ymmärtää. Se tietää milloin pitää tavallaan pidätellä käyttäytymistä ja milloin se voi päästellä vapaasti.


Before I thought Midas' has two characters; work and free-time. Now I have come to a conclusion that Midas can read situations a lot better than I can comprehend. It knows when to hold back its behavior and when to let go.

Vapauden iloja ( Joys of freedom. )

Alussa sitä ei tiennyt mihin kaikkeen Midas tulisi pystymään ja nyt tuntuu rajoittavana tekijänä oleva oma jaksaminen sekä mielikuvituksen rajoitteet. Midaksen tärkein tehtävä on olla työkoira eli kuulokoira, mutta matkan aikana se on kasvanut paljon monipuolisempiin tehtäviin. Mitä olen oppinut tästä yhteisestä matkastamme tähän mennessä on se ettei pidä aliarvioida koiran osaamista, sillä oikeastaan vain taivas on rajana. Mitään ei tietenkään saavuteta ilman keskenäistä luottamusta taikka harjoittelematta. Harjoitukset tuovat osaamista mutta luottamukseen tarvitaan erilaisia tekoja. Tekoja jotka vahvistavat sitä ettemme vie toisiamme mahdottomiin tilanteisiin ja annamme toisillemme turvaa silloin kun sitä eniten tarvitsemme. 

First I didn't know all things Midas could be able to do and now the restrictive part is my own energy and lack of imagination. The most important mission for Midas is to be a hearing-dog, but during the road it has grew a lot more complex tasks. What I have learned so far is that I shouldn't underestimate a dogs abilities. Nothing is accomplished without mutual trust or without training. Trainings bring up skills but to trust is needed a lot different deeds. Deeds that strengths that we don't take one another to a impossible situations and give safety to each other when it's most needed.

Töissä ollaan toisella tavalla ( Working in a different way. )

Tämä matka on kuitenkin koiran elinikäinen matka johon tulee mahtumaan kaikenlaisia tapahtumia. Emme koskaan tiedä huomisesta, joten tuota ehdotonta luottamusta tulee vaalia jokaisena päivänä. Sitä ei koskaan tiedä kuinka paljoa tarvitsemme jokaisena päivänä apua toisiltamme. Vaikka koira onkin nuori ja vilkas, jonain päivänä se on vanha; silloin minun roolinani on tarjota sille arvokas vanhuus. Kiittää sitä arvokkaasta palveluksesta jonka se on tarjonnut minulle.


This road is a life-long to a dog filled with all kind of events. We never know about tomorrow so unconditional trust has to be cherished every day. It can never be known how much help we need from one another during a day. Though Midas is young and perky, someday it'll be old; my role is to offer it a dignified oldness. Thank Midas for it dignified service it has offered to me.

Tätä meidän arkea voisi kuvata niin, että tassu on kädessäni jokaisena hetkenä.
 
This our every-day-life could be described by a paw in a hand every moment.

Luoksetuloa

Vapaalla harjoittelemassa luottamusta / Out to train trust

Kuulokoiran elämä ei tarvitse aina olla työtä, kaikki tarvitsevat lomaa ainakin hetkeksi. Tälläinen mahdollisuus meillä oli viikonloppuna, osallistuessamme kuulokoira leirille. Siellä molemmat pääsimme hetkeksi vapaalle. Siellä tapaamisten lisäksi Midas sai nauttia uusista ympäristöistä ja päästellä menemään pururadalla.

The life of a hearing-dog doesn't have to all be work. Everyone needs a vacation for a moment at least. We had a chance to that at weekend, as we took a part of hearing-dog-camp. There both of us could take a break. Beside meetings Midas could enjoy new environments and could unleash on a track.

Pururadan nautintoa ( Enjoying of track. )

Mikäpä hienompaa kuin nähdä koiran nauttivan menosta ja hajuista. Siihen samaan piti tietenkin yhdistää harjoittelua luottamuksesta. Se on kaikista tärkeintä meille molemmille liikkuessamme erilaisissa ympäristöissä. Minä luotan Midaksen antamiin merkkeihin ja se luottaa antamaani turvaan. Tätä harjoittelimme luoksetuloina, seuraamispaikkaa vaihdellen sekä laiturilla.

What would be greater than seeing a dog enjoying going and smells. Of course we had to annex training of trust. It is most important to each of us as we move in different environments. I trust the signals Midas sends and it trust the safety I provide. This we trained with different exercises and by changing following place and on a dock.

Vauhtia välillä niin ettei tassut osu maahan ( So speedy that paws doesn't hit the ground. )

Mukavia hajuja ( Nice smells. )

Tuo laiturilla oleminen oli erittäin haasteellinen paikka molemmille vaikka aaltoja ei näkynyt. En ole monesti joutunut olemaan rohkaisijan roolissa, nyt sain olla siinä. Emme ole olleet aikaisemmin laiturilla ja se näkyi Midaksesta. Yleensä se johdattaa minua minne vain, ei haittaa vaikka minulle tulisi huono olo.


The dock was a challenging place for both of us even though there wasn't any waves. I haven't have to be the encourager, now I did. We haven't been on a dock before and it shown from Midas. Usually it leads me anywhere, doesn't matter if I got sick.

Rohkeana laiturilla ( Bravely on a dock. )

Hieman tuo Meniere muistutti olemassa olostaan tai vaikutuksistaan arjen haasteisiin. Tämä tuli ilmi koittaessani ottaa kuvaa Midaksesta seisomassa veden lähistöllä. Kuvittelin ottavani kuvan jossa koira seisoo suorassa. Myöhemmin selvisi että koko kuva on vinossa...


A little Menier reminded of itself challenging the every-day-life. It came up as I tried to take a picture of Midas standing front of lake. I thought I was taking a picture where Midas would stand straight. Later I found out that the whole picture was tilted.

Kuvaaja vinossa ( The photographer tilted. )

Kyllä leiripäivä alkoi näkyä meissä molemissa ja taas tuli eteen yksi harjoiteltava asia. Nimittäin Midas menee kyllä omalle paikalleen ja on siinä, mutta että sulkisi silmänsä; siihen on vielä matkaa...


The camp-day started to shown from both of us and again something came up that we need to train. For Midas goes to its own place and stays, but for closing it eyes; to that there still is way to go...

Ota se kuva jotta päästään nukkumaan ( Take the picture so we can go to sleep. )