Tylsistynyt terrieri / A bored terrier

Tähän kirjoitukseen piti vaihtaa kirjoittajaksi minun tassuni, koska isäntäni tuntuu vaeltavan jossain muualla kuin täällä. Tästä johtuen olen joutunut tekemään kaikenlaista hommaa kuulokoiran töiden lisäksi. Vaikka olen tehnyt mitä niin silti tuntuu isäntä ei ymmärrä keskittyä tärkeimpään asiaan eli minuun.

A writer of this text had to be changed to mine paws for my master seems to wonder elsewhere. Because of this I've had to do other things beside being a hearing-dog. Though I've done all kinds of things it seems that master doesn't understand to focus to the most important thing, me.

Tylsää ( Boring. )

Olenkin nyt viime aikoina hoitanut isännän ulkoiluttamisen, välillä se yrittää kävellä hieman lyhyemmän reitin kuin tavallisesti. Tästä asiasta olemme välillä pysähtyneet keskustelemaan ettei tuttuja rutiineja voi muuttaa mistään muusta syystä kuin vesisateesta. Toisaalta olen välillä huomaamatta kuljettanut isäntää hieman eri reittejä, sellaisia joissa on ollut mielestäni mukavia hajuja.

Lately I've taken care of my masters' jogging, though time to time he tries to walk a little shorter route than usually. We've stopped to talk about how you can't change familiar routines ever, only exception the rain. Even though I've sometimes leaded master slightly different routes, kinds of that has nice smells.

Vähän eri polkuja välillä ( A little different path time to time. )

Sisällä olen keskittynyt hoitamaan ylimääräisiä sukkia tai muita kankaisia juttuja pieniksi suikaleiksi mutta muut eivät oikein tunnu arvostavan kovaa ponnisteluani asian suhteen. Samalla olen pyrkinyt kehittämään erilaisia tapoja saada välillä vähän muuta ruokaa kuin papuja. Olen oppinut hyppäämään syöjän syliin, samaan aikaan venytän kaulani ja kieleni kohti lautasta. Tässä pitää olla nopea jotta ehtii saada mahdollisimman paljon ruokaa ennen kuin aletaan syyttää joksikin ruokarosvoksi. Tästä seuraa joskus sellaista melua ja mekkalaa, että joudun hetkeksi toiseen huoneeseen. Sillä välin kaikki ruuat ovat kummallisesti kadonneet...

In the house I've focused to take care of surplus socks or other kinds of fabrics but nobody seems to appreciate my effort of taking care of this. At the same time I've strived towards different kinds of techniques to get some other food besides beans. I learned to jump on a person who happens to be eating at the dinner table, reaching my neck and tongue towards the plate. I need to be quick so I can get as much food as possible before I get accused being a food-thief. Sometimes it follows noise and turmoil, me ending up in a different room. In that time all the food curiously disappears...

Välillä muistelemassa kesää ( Sometimes reminiscing summer. )

Toivottavasti isäntäni herää tuolta vaellukseltaan ja alkaa keskittyä minuun.

Hopefully master wakes from his wondering and starts to focus on me.

Midas