maanantai 26. syyskuuta 2016

Tassu kädessä / A paw in hand

Useasti Meniere laittaa polvilleen taikka lepäämään, noina hetkinä miettii minne suuntaan sitä on menossa. Noiden mietteiden aikana ilmestyy viereeni taikka syliini pieni karvaton koira, joka asettuu mukavaan asentoon lepäämään. Mikäli sattuu olemaan ulkoiluaika niin se vetää ulos lenkille. Huimauksen ollessa päällä se asettuu eteeni ja johdattaa minua eteenpäin tuttua reittiä pitkin. Se ei pidä kiirettä vaan sopeuttaa vauhtiaan minun kävelyvauhtiin. Noiden kävelyiden aikana joskus tulee mietittyä mikä olen; kun on olemassa tanko-, ratti- ja ruorijuoppo niin olenko tavallaan hihnajuoppo...

Often menier puts you on your knees or to rest. Those are the moments of pondering when you think where you're going. During the pondering a little hairless dog appears to my lap where it settles to rest. If it happens to be a jog-time, Midas'll drags outside. When the dizziness is on Midas comes front of me and leads me forward the familiar route. It doesn't hurry rather adapts its speed to mine. During those walks I ponder what I am; when there's drunken driver, am I a drunken leash walker...

Minä ohjaan sinua ( I will guide you. )

Mikäli ei ole tarvetta ulkoilla Midas asettuu nukkumaan kanssani ja vahtii samalla minua. Se käy säännöllisesti haistamassa minua missä mennään... Sen lisäksi se seuraa minua jokaisella askeleella niin kauan kunnes päättelee asioiden olevan hyvin.

If there's no need to take Midas outside it will settle down to sleep with me and guards me at the same time. Regularly Midas comes to check the situation...Also follows mine every step until it figures everything being alright. 

Vaikkei se olekaan mitään paikoillaan pysyvää sorttia: noissa tilanteissa se jaksaa odottaa tarvittavan ajan. Samoin laittaessani sille työliivit päälle se malttaa pysähtyä odottamaan. Tuota odottamista olemme harjoittelleet ja tulemme harjoittelemaan jokaisena päivänä.


Though Midas isn't a calm dog: in those situations it is able to wait the needed time. Ditto when I put Midas' work-vest on. Waiting we have been training and will be every day. 

Ennen ajattelin että Midaksella on tavallaan kaksi luonnetta; työ ja vapaa-ajan luonne. Nyt olen tullut siihen tulokseen, että se osaa lukea tilanteita paljon enemmän kuin osaan ymmärtää. Se tietää milloin pitää tavallaan pidätellä käyttäytymistä ja milloin se voi päästellä vapaasti.


Before I thought Midas' has two characters; work and free-time. Now I have come to a conclusion that Midas can read situations a lot better than I can comprehend. It knows when to hold back its behavior and when to let go.

Vapauden iloja ( Joys of freedom. )

Alussa sitä ei tiennyt mihin kaikkeen Midas tulisi pystymään ja nyt tuntuu rajoittavana tekijänä oleva oma jaksaminen sekä mielikuvituksen rajoitteet. Midaksen tärkein tehtävä on olla työkoira eli kuulokoira, mutta matkan aikana se on kasvanut paljon monipuolisempiin tehtäviin. Mitä olen oppinut tästä yhteisestä matkastamme tähän mennessä on se ettei pidä aliarvioida koiran osaamista, sillä oikeastaan vain taivas on rajana. Mitään ei tietenkään saavuteta ilman keskenäistä luottamusta taikka harjoittelematta. Harjoitukset tuovat osaamista mutta luottamukseen tarvitaan erilaisia tekoja. Tekoja jotka vahvistavat sitä ettemme vie toisiamme mahdottomiin tilanteisiin ja annamme toisillemme turvaa silloin kun sitä eniten tarvitsemme. 



First I didn't know all things Midas could be able to do and now the restrictive part is my own energy and lack of imagination. The most important mission for Midas is to be a hearing-dog, but during the road it has grew a lot more complex tasks. What I have learned so far is that I shouldn't underestimate a dogs abilities. Nothing is accomplished without mutual trust or without training. Trainings bring up skills but to trust is needed a lot different deeds. Deeds that strengths that we don't take one another to a impossible situations and give safety to each other when it's most needed.


Töissä ollaan toisella tavalla ( Working in a different way. )

Tämä matka on kuitenkin koiran elinikäinen matka johon tulee mahtumaan kaikenlaisia tapahtumia. Emme koskaan tiedä huomisesta, joten tuota ehdotonta luottamusta tulee vaalia jokaisena päivänä. Sitä ei koskaan tiedä kuinka paljoa tarvitsemme jokaisena päivänä apua toisiltamme. Vaikka koira onkin nuori ja vilkas, jonain päivänä se on vanha; silloin minun roolinani on tarjota sille arvokas vanhuus. Kiittää sitä arvokkaasta palveluksesta jonka se on tarjonnut minulle.


This road is a life-long to a dog filled with all kind of events. We never know about tomorrow so unconditional trust has to be cherished every day. It can never be known how much help we need from one another during a day. Though Midas is young and perky, someday it'll be old; my role is to offer it a dignified oldness. Thank Midas for it dignified service it has offered to me.

Tätä meidän arkea voisi kuvata niin, että tassu on kädessäni jokaisena hetkenä.
 
This our every-day-life could be described by a paw in a hand every moment.


Luoksetuloa

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Syksy / Autumn

Syksyn saapuminen alkaa näkyä monessa muodossa ulkona ja sisällä. Ulkona se näkyy toisinaan värien loisteena, aamujen viileytenä sekä iltojen hämäryytenä. Sisällä se näkyy esimerkiksi Midaksen värissä, joka on alkamassa muuttua vaaleammaksi sekä sen viihtyminen pidempään aamuisin pedissään. Tuo syksyn saapuminen tietää muutoksia arkeemme ja tuo tullessaan omat haasteensa. Illoista tulee haastavampia kävellä, pimeys vie kiintopisteen jolloin kävelystä tulee epävarmempaa. Midaksesta taas tietää millainen aamun sää on, mitä pidempää se "nukkuu" sen huonompi sää.


The arriving of autumn starts to show in many forms inside and outside. Outside it starts to show shining of leafs, coolness of mornings and dim night. Inside it shows on Midas' skin color which starts to whiten and Midas staying in bed longer in mornings. The arrive of autumn knows many changes to our every-day-life and its own challenges. Evenings is going to be more challenging to walk for darkness takes set point and walking becomes more uncertain. You know how's the weather is based on how long it " sleeps " when the weather is bad.

Aamu usvassa kävelyllä ( Walking in morning mist. )

Kaiken tämän muutoksen voi nähdä toisinkin, aamuisin saa levätä hetken pidempää ja iltaisin käpertyä aikaisemmin peiton alle. Ulkoilujen aikataulu muuttuu hieman ja pisimmäksi lenkiksi muodostuu päivän ulkoilu. Onneksi Midas on tottunut kävelemään säässä kuin säässä, kunhan sen saa astumaan ulos ovesta.


All of this change can be seen differently, by morning you can rest longer and by evening curl up under a blanket. Schedule changes a little and the longest walk is the day walk. Fortunately Midas has  got used to walk in every weather, as long as you get him to step out.

Tietysti pysähdytään nauttimaan auringon viimeisistä valoista silloin kun niitä on ja samalla katsellaan luonnon värien maailmaa. Osittain aletaan valmistautua pikku hiljaa syksyn ja talven tuomiin vaatimuksiin. Tähän kuuluu luonnollisesti Midaksen vaatteiden kaivaminen esiin ja itselleni sopivan valaisimen laittaminen hämärtyviin iltoihin. Askeleeni epävarmuutta varten olemme jo aikaisemmin harjoitelleet Midaksen kanssa missä kohtaa se ohjaa minua. Ennen se oli yksi ainoa kohta, onneksi olemme molemmat kulkeneet kehityksessä eteenpäin ja nyt osaan ohjata sen tilanteen vaativaan kohtaan. Näin on helpompi antaa sen ohjata tilanteen vaatiessa sitä, se ei kuitenkaan poista itse ongelmaa vaan on isona apuna.


Of course we stop to enjoy last light of Sun and at the same time watch colors of nature. Partly we start to prepare to challenges of autumn and winter. Naturally part of this is to dig out Midas' clothes and for myself finding a proper light for dimmer evenings. For uncertainty of my step we have trained beforehand when Midas leads me. Before it were one specific moment, fortunately we have advanced in training and now I can lead it to a required place. This way it is easier to let Midas to lead, it doesn't make the problem go away but helps a lot.
Syksyisiä värejä katsomassa ( Watching colors of autumn. )

Syksyn sateet tuovat esille vielä nuoren pennun esiin Midaksesta,  vaikka se välillä esittääkin isoa miestä. Jostain syystä se tykkää jahdata ilmakuplia vesilätäköstä, eikä haittaa onko vesi kylmää taikka ei, samoin säällä ei ole väliä. Muuten se kiertää kaukaa kaikki vesilätäköt... Toisinaan se pysähtyy katselemaan tuulen puhaltamaa lehteä ja käy mahdollisesti haistamassa sitä. Tuo pentumaisuus ja nauttiminen hetkestä saa minut unohtamaan kaiken muun joksikin aikaan. Tuota oppia olen tarvinnut, kumpa oppisin käyttämään sitä millaisesssa tilanteessa tahansa.


The autumn rains brings the cub out of Midas even though it tries to be a big man. For some reason it likes to chase bubbles on puddles, and it doesn't matter if the water is cold or not, same thing with the weather. Otherwise it circles around puddles... At times it stops to watch as the wind blows leafs and possibly goes to smell it. That cub-likeness and enjoying the moment gets me to forget everything else for a while. That lesson I have needed, wish I learn to use it in every situation.

Noissa hetkissä näen sen katseessa ilmeen, joka kertoo maailmassa olevan monta ihmeellistä asiaa, joista voi ottaa kaiken ilon irti. Olipa se sitten kupla vesilammikossa, sulka maassa taikka jokin muu ihmeellinen asia. On hienoa nähdä sen nauttivan olostaan "normaalina" koirana ja toimia oman luontonsa mukaisesti. Sen nauttiessa asioista tiedän voivani luottaa siihen, että se ilmaisee minulle tarvittaessa opetetut äänet. Äänen tullessa se irtoaa omista touhuistaan ja tulee kertomaan äänen minulle, jonka jälkeen se palaa omien asioidensa pariin


In those moments I see in Midas a look that tells that the world has many wonderful things, in which you can take all joy in. Whatever it was a bubble in a puddle, a feather on the ground or something else. It's wonderful to see Midas enjoying itself as a " normal " dog and behave naturally. While Midas enjoys things I know I can trust that it express the taught sounds. When the sound comes Midas forgets its own things and comes to tell me about the sound, and afterwards goes back with its own thing.
Aina on aikaa auringolle ( Alway time to sunshine. )


.

torstai 15. syyskuuta 2016

Vapaalla harjoittelemassa luottamusta / Out to train trust

Kuulokoiran elämä ei tarvitse aina olla työtä, kaikki tarvitsevat lomaa ainakin hetkeksi. Tälläinen mahdollisuus meillä oli viikonloppuna, osallistuessamme kuulokoira leirille. Siellä molemmat pääsimme hetkeksi vapaalle. Siellä tapaamisten lisäksi Midas sai nauttia uusista ympäristöistä ja päästellä menemään pururadalla.

The life of a hearing-dog doesn't have to all be work. Everyone needs a vacation for a moment at least. We had a chance to that at weekend, as we took a part of hearing-dog-camp. There both of us could take a break. Beside meetings Midas could enjoy new environments and could unleash on a track.

Pururadan nautintoa ( Enjoying of track. )

Mikäpä hienompaa kuin nähdä koiran nauttivan menosta ja hajuista. Siihen samaan piti tietenkin yhdistää harjoittelua luottamuksesta. Se on kaikista tärkeintä meille molemmille liikkuessamme erilaisissa ympäristöissä. Minä luotan Midaksen antamiin merkkeihin ja se luottaa antamaani turvaan. Tätä harjoittelimme luoksetuloina, seuraamispaikkaa vaihdellen sekä laiturilla.

What would be greater than seeing a dog enjoying going and smells. Of course we had to annex training of trust. It is most important to each of us as we move in different environments. I trust the signals Midas sends and it trust the safety I provide. This we trained with different exercises and by changing following place and on a dock.

Vauhtia välillä niin ettei tassut osu maahan ( So speedy that paws doesn't hit the ground. )
Mukavia hajuja ( Nice smells. )

Tuo laiturilla oleminen oli erittäin haasteellinen paikka molemmille vaikka aaltoja ei näkynyt. En ole monesti joutunut olemaan rohkaisijan roolissa, nyt sain olla siinä. Emme ole olleet aikaisemmin laiturilla ja se näkyi Midaksesta. Yleensä se johdattaa minua minne vain, ei haittaa vaikka minulle tulisi huono olo.


The dock was a challenging place for both of us even though there wasn't any waves. I haven't have to be the encourager, now I did. We haven't been on a dock before and it shown from Midas. Usually it leads me anywhere, doesn't matter if I got sick.

Rohkeana laiturilla ( Bravely on a dock. )

Hieman tuo Meniere muistutti olemassa olostaan tai vaikutuksistaan arjen haasteisiin. Tämä tuli ilmi koittaessani ottaa kuvaa Midaksesta seisomassa veden lähistöllä. Kuvittelin ottavani kuvan jossa koira seisoo suorassa. Myöhemmin selvisi että koko kuva on vinossa...


A little Menier reminded of itself challenging the every-day-life. It came up as I tried to take a picture of Midas standing front of lake. I thought I was taking a picture where Midas would stand straight. Later I found out that the whole picture was tilted.

Kuvaaja vinossa ( The photographer tilted. )

Kyllä leiripäivä alkoi näkyä meissä molemissa ja taas tuli eteen yksi harjoiteltava asia. Nimittäin Midas menee kyllä omalle paikalleen ja on siinä, mutta että sulkisi silmänsä; siihen on vielä matkaa...


The camp-day started to shown from both of us and again something came up that we need to train. For Midas goes to its own place and stays, but for closing it eyes; to that there still is way to go...

Ota se kuva jotta päästään nukkumaan ( Take the picture so we can go to sleep. )


keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Seikkailun näkymätön apuri / An invisible assistant of adventure

Monesti seikkailuksi mielletään reissu jossa mennään kotoa johonkin toiseen paikkaan ja tehdään siellä asioita jotka eroavat arjesta. Arjen normaaleja toimintoja kuten kaupassa käyntiä ei koeta yleensä seikkailuna.  Kun sairastuu saattaa kaupassa käynti muuttua haasteeksi, itse taas muutan ajatukseni niin, että siitä tulee seikkailu.

At times adventures are perceived as you visiting someplace else and something else than normally you would. Like shopping isn't perceived as an adventure. When you're sick shopping might become challenging, I alter my thoughts so it'll become an adventure.


Seikkailuni eivät yleensä onnistuisi ilman apulaistani, joka seisoo vieressäni neuvoja antaen. Sen rooli näissä arjen erilaisissa tilanteissa on erittäin monipuolinen ja haasteellinen. Kumpikaan ei tiedä kuinka kauan reissu kestää ja mitä siellä tulee meitä vastaan. Useimmiten erilaisia ihmisiä; paljon taikka vähän,  hajuja sekä ääniä. Toisistaan poikkeavia kävelypintoja ja välillä voi joutua odottamaan asioiden tapahtumista. Kaikista näistä ja muista mahdollisista tilanteista tulee apulaiseni selvitä, tämäkään ei aina riitä sen tehtävä listaan. Noiden lisäksi Midaksen tulee varoittaa tietyistä äänistä ja tarvittaessa siirtyä ohjaamaan minua.

My adventures wouldn't happen without my assistant, who stands beside me giving advice. The role of Midas is really diverse and challenging. Neither of us knows how long trip's gonna last and what comes up: usually different kind of people; many or few, smells and noises. Deviant flooring and at times need to wait for things to happen. Of all of these and others possibilities my helper has to get through. Plus Midas has to warn me of certain sounds and, if needed, lead me side.

Erilaisia tilanteita tulee vastaan ( Different kind of situations comes across. )

Ei ole siis ihme, että välillä pitää näissä seikkailuissa molempien istua hetkeksi keräämään voimia, jotta matka voi taas jatkua. Minun roolini on pitää turvassa tuo apulaiseni ja pyytää tarvittaessa antamaan sille työrauha. Sen Midas tarvitsee, jotta se pystyy tekemään kaiken ja välillä jopa enemmänkin.

So it's no wonder that sometimes, between these adventures, we have to sit down and gather our strength for a moment so we can continue on. My role's to keep Midas safe and when needed to ask for peace to work. Peace is what Midas needs to do everything and sometimes even more.


Väsynyt, mutta näkyvä sankarini ( Tired but my visible hero. )
Kun otan apulaiseltani seikkailuun kuuluvat liivit pois, on aika palkita sitä sen suorituksesta, joko leikkimällä taikka muulla tavoin. Sen ansiosta nuo arkiset haasteet taikka seikkailut ovat mahdollista toteuttaa. Se on tarinoiden ja seikkailujen hiljainen sankari, joka kulkee hiljaa vieressä tehden kaikkein vaikeimmat teot.

As I take the vest off of mine assistant, it's time to reward its performance with playing for example. Thanks to Midas all of the challenges of every-day-life or adventures are possible. It is the silent hero of the stories and adventures who walk silent doing all the hardest acts.

Päästessään omaan kotiin taikka paikkaansa; se on palkansa ja leponsa ansainnut.

After coming to home or to its place, Midas has earned reward and rest.


Metsässä voi mennä rauhassa vauhdilla ( In woods I can run fast in peace. )

Toteuttaa omaa luonnettaan ( Fulfilling own nature. )


perjantai 2. syyskuuta 2016

Opettaja vai oppipoika /A teacher or an apprentice

Teemme Midaksen kanssa paljon asioita yhdessä ja se seuraa minua melkein kaikkialle. Annan sille vihjeitä mitä pitäisi tehdä missäkin tilanteessa, mikäli se ei tee kyseistä asiaa itsenäisesti.

Midas myös vaistoaa milloin tarvitsen sen ohjausta ja osaa tarvittaessa asettua viereeni seuraamaan tilannetta. Tämän lisäksi se osaa ottaa huomioon ihmisten erilaisuuden, jonka mukaan se päättää kuinka toimia. Olipa kyseessä vanhempi henkilö tai erityislapsi, se malttaa asettua niin että he saavat rauhassa tutustua siihen.

Ohjaa minua  / Guiding me

Se ei silti kohtele ihmisiä erilailla, vaan on aina valmis tutustumaan uusiin ihmisiin. Tietenkin se vaistoaa jos toinen ei pidä siitä tai on vihamielinen, jolloin se osaa väistää tilanteen. Tuollaisessa hyväksynnässä erilaisuutta kohtaan voisi meistä moni ottaa oppia eläimiltä.

Katselua / Just watching

Tämän lisäksi olen sen kanssa oppinut, että  määränpäällä ei ole niin väliä. Sillä matkalla voi olla monta muuta kiinnostavaa asiaa, joiden vuoksi kannattaa pysähtyä katselemaan. Jokaista asiaa voi katsella monesta eri kulmasta ja sen oppii kun katselee asioita rauhassa. Monesti silmiin osuu sellaisia asioita joita ei muuten huomaisi tai kiinnittäisi huomiota.


Midas osaa avata sellaisia ovia minun ja muiden ihmisten päässä, joita emme välttämättä itse osaisi avata. Itselleni se on avannut monta ovea ja opettanut katsomaan maailmaa uudestaan ja uudestaan, sillä jokaisella kerralla voi oppia jotakin uutta.

Siitä kumpi meistä on opettaja ja kumpi oppipoika, kun mietitään asioita hieman erilailla voidaan olla montaa mieltä. Itse myönnän olevani tietyissä asioissa opettaja ja monissa asioissa oppipoikana.

Teacher or apprentice 

We're do many thing together and Midas follows me nearly everywhere. I give clues in every situations in case Midas doesn't do certain thing by itself.

Midas senses when it needs guiding and knows to settle down to my side to keeps track to situation. Plus Midas minds differences of people and acts to each one differently. Was it an older person or a special-child, Midas has patience to settle down so they can calmly get to know.


Still Midas doesn't treat people differently, but is always to eager to meet new people. Of course Midas senses case someone doesn't like it or is hostile, Midas knows to avoid the situation. Every case has been seen in many angle and Midas learns to oversee things calmly. Often it notices things you wouldn't otherwise see or even notice.


Midas can open doors in people's and I's head, that we wouldn't know to open otherwise. To I Midas has opened many doors and taught to watch the world repeatedly, for there's something new each time to learn.


To which one is teacher and which is apprentice can be seen in many angle. I acknowledge to be a teacher of sorts and an apprentice in many things.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...